inauratura
ĭnaurātūra, ae, f. [inauro],
- a gilding, Front.—Plur., Gromat. Vet. 97, 8.
inaurātūra, ae, f. (inauro), die Vergoldung, Plur. bei Gromat. vet. 97, 8 = Metrol. ed. Hultsch p. 59, 11. Vgl. Wölfflin im Archiv 9, 522.
ĭnaurātūra, æ, f. , dorure : Grom. 97, 8.